Ylen vaalikoneen vastaukset 2023

Vaalipiiri Varsinais-Suomen vaalipiiri

Kotikunta Kaarina

Ammatti kansanedustaja

Koulutus ylempi korkeakoulututkinto

Syntymävuosi 1990

Äidinkieli suomi

Kielitaito ruotsi, englanti

Vaalibudjetti 8500

Kysymysteema: Arvot

1. Suomen pitää ottaa käyttöön kolmas virallinen sukupuoli.

Täysin samaa mieltä.

Euroopan neuvosto on suositellut vuonna 2015 jäsenmaita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa ja monissa maissa kolmas juridinen sukupuoli on jo käytössä – mielestäni tämä olisi tärkeä muutos jos se helpottaisi heidän hyvinvointiaan, jotka eivät koe kuuluvansa kumpaankaan nykyisistä juridisista käsitteistä tai luokitelluista kategorioista. Laki ei kuitenkaan yhdenvertaista yhteiskuntaa yksin takaa vaan se vaatii koulutusta ja tiedon sekä sitä kautta ymmärryksen lisäämistä esimerkiksi sote-henkilöstölle, opettajille ja kasvattajille, viranhaltijoille jne. jotta moninaisuutta osataan kohdata ja siihen suhtautua jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen.

2. On hyväksyttävää, että julkisia palveluja on vähemmän syrjäseuduilla.

Jokseenkin samaa mieltä.

Uskon myös syrjäseuduilla asuvien ihmisten ymmärtävän, että jos väestöpohja ei ole riittävä ei ole taloudellisesti – eikä edes työvoiman näkökulmasta – realistista järjestää harvaan asutuilla alueilla saman mittakaavan palveluita mitä kasvukaupunkeihin rakentuu. Liikkuvilla palveluilla ja digipalveluilla voidaan jonkin verran vastata haasteeseen. On kuitenkin tärkeää, että esimerkiksi lapsi-ja perhepalvelut kuten neuvolat, päiväkodit, koulut ja sosiaali-ja terveyspalvelut pysyvät lähipalveluina ja ovat kaikkien saavutettavissa kohtuullisin matkoin.

3. Suomessa on liian helppo elää yhteiskunnan tukien varassa.

Jokseenkin eri mieltä.

Ei sosiaaliturvan varassa eläminen varmasti ole kenellekään “liian helppoa”- mutta mielestäni sosiaaliturvajärjestelmä nykyisellään sisältää kannustinloukkuja työllisyyden näkökulmasta. Alleviivaan kuitenkin ymmärtäväni erittäin hyvin miten suurimmalle osalle ihmisistä elämäntilanne, jossa joutuu turvautumaan sosiaaliturvan varaan on tilanteeseen johtaneiden syiden vuoksi jo inhimillinen tragedia. Jotta tukiviidakoista ja byrokratian valtavasta määrästä päästäisiin eroon, tulisi ehdottomasti siirtyä kohti perustuloa. Se olisi yksinkertainen malli, jonka rakoihin ei voisi pudota. Se tekisi työn vastaanottamisesta aina kannattavaa mutta varmistaisi, että esimerkiksi aloittava yrittäjä ei jää tyhjän päälle.

4. Turkistarhaus pitää sallia myös tulevaisuudessa.

Täysin eri mieltä.

Turkistarhaus pitää kieltää mahdollisimman nopeasti luopumistukea hyödyntäen.

5. Kansanäänestyksiä on lisättävä, jotta kansalaisten suora osallistuminen päätöksentekoon kasvaa.

Jokseenkin eri mieltä.

Meillä on edustuksellinen demokratia. En näe kansanäänestyksiä kovinkaan toimivana tapana lisätä kansalaisten osallistumista päätöksentekoon – sen sijaan tärkeää olisi onnistua lisäämään äänestysaktiivisuutta ja erilaisia keinoja osallistaa kansalaisia paikalliseen päätöksentekoon. Tässä käsittääkseni asukasbudjetit ovat olleet erinomainen keino lisätä osallisuutta.

Kysymysteema: Ympäristö ja ilmasto

6. Lihantuotannon tukea tulee vähentää ilmastosyistä.

Jokseenkin samaa mieltä. 

Nykymuotoiset tuet eivät ole perusteluja vaan tulee siirtää painopistettä kotimaisen kasvisperäisen ruoan tuotantoon. Jos lihatuotantoa yhä tuetaan tulee tuki kohdistaa tilojen tekemiin toimiin, joilla eläinten oloja pyritään parantamaan. Samaan aikaan tulisi kuitenkin esimerkiksi julkisissa hankinnoissa (kuten päiväkotien, koulujen, hoivalaitosten sekä sairaaloiden ruokatilauksissa) varmistaa, että käytetty liha on kotimaista. Vaikka lihantuotantoa tulee pyrkiä globaalisti vähentämään vie se aikansa ja Suomessa tuotettu liha on eettisestä näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin monissa Euroopankaan maissa saati Brasiliassa tms. tuotetusta lihasta puhumattakaan.

7. Metsähakkuita pitää rajoittaa ilmastopäästöjä poistavien hiilinielujen kasvattamiseksi.

Täysin samaa mieltä.

Hiilinielukapasiteetti tulee maksimoida, ei karsia sitä. Metsähakkuiden määrän lisäksi on olennaista, minkä ikäistä puuta kaadetaan, ja suoritetaanko hakkuut avohakkuina vai harventaen. Mitä vanhemmaksi puulla on aikaa kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiiltä. Tässäkin asiassa meidän olisi tärkeää tehdä politiikkaa tieteen lähtökohdista ja noudattaa alan tutkijoiden suosituksia sen sijaan, että pohjaamme päätökset puhtaasti taloudellisiin tavoitteisiin. Hiilensidonnan lisäksi luonnon monimuotoisuudesta tulee pitää huolta, missä metsien ja soiden suojeleminen sekä hakkuiden harventaminen ovat olennaisessa osassa.

8. Valtion pitää ympäristösyistä ohjata ihmisiä kuluttamaan vähemmän.

Jokseenkin samaa mieltä. 

Kulutusta tulee reilulla tavalla ohjata vähäpäästöisempää kulutukseen – se ei tarkoita, että ihmisten, jotka eivät voi valita esimerkiksi pienen tulotason vuoksi, elämää ajettaisiin ahdinkoon mutta se tarkoittaa, että isossa kuvassa väestön kulutuskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa erilaisin haittaveroratkaisujen kautta. On selvää, ettei nykymuotoinen kulutus ole kestävää ja kulutuksen muuttaminen vaatii toimia, sillä planeettamme kantokyky ei yksinkertaisesti kestä nykymuotoista kuluttamista. Sen sijaan kulttuurin ja erilaisten pienen hiilijalanjäljen omaavien palveluiden käyttöön tulisi kannustaa ja kiertotaloutta vauhdittaa mm. sen esteitä lakitasolla poistamalla.

9. Suomen pitää suojella kaikki luonnontilaiset metsät, jotta luonnon monimuotoisuus vahvistuisi.

Täysin samaa mieltä.

Luonnonsuojelua on laajennettava merkittävästi ja luonnontilaiset metsät (kuten myös suot ja vesistöt) kyettävä pelastamaan. Suomi(kin) kärsii luontokadosta – ei meillä ole varaa kadottaa enää yhtään kasvi- tai eläinlajia upeasta luonnostamme. Valtion luonnontilaisten metsien suojelu olisi nopea keino. Yksityisten metsien kohdalla tulisi edetä kannustimien kautta.

10. Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hidastamisessa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.

Täysin samaa mieltä.

Suomen on kannettava vastuunsa – ilmastonmuutos ei katso rajoja. On selvää, ettei Suomi pysty yksin ratkaisemaan tätä kriisiä mutta voimme ottaa asiassa johtajuutta ja näyttää esimerkkiä – sitä kautta meillä on myös mahdollisuuksia globaalilla tasolla pyrkiä vaikuttamaan siihen, että valtiot ympäri maapallon tekevät toimia, jotta ilmaston lämpeneminen ja luontokato kyetään pysäyttämään. Ilmastonmuutoksen torjunta on paitsi pakollista on siinä valtava potentiaali meille olla vihreän siirtymän innovaatioiden kotipesä, jossa on merkittävä potentiaali elinkeinoelämällemme sekä sitä kautta Suomen talouskasvulle.

Kysymysteema: Turvallisuus­politiikka

11. Kiina-riippuvuudesta pitää pyrkiä eroon, vaikka se heikentäisi yritysten kilpailukykyä.

Täysin samaa mieltä.

Jos emme viimeistään Venäjän Ukrainaan käynnistämän laajamittaisen hyökkäyksen myötä ole tajunneet miten vaarallista on olla riippuvainen diktatuurisesta valtiosta, joka polkee ihmisoikeuksia, olisi korkea aika olla toistamatta virheitä Kiinan kohdalla. Kiina on kommunistinen valtio, joka diktatuurin johdolla tekee jatkuvia järkyttäviä ihmisoikeusrikoksia, ylläpitää kansanvainoa ja miehittää alueita. On vaarallista, typerää ja moraalisesti väärin olla sidoksissa Kiinaan – mutta riippuvuuden purkaminen tulee tehdä hallitusti.

12. Ahvenanmaan demilitarisoinnista pitäisi luopua.

Täysin samaa mieltä.

Demilitarisointi ei ole ahvenanmaalaisten, ei Suomen eikä Euroopan etu vaan se hyödyttää ainoastaan sotilaallisesti Venäjää, sillä alueen demilitarisointi aiheuttaa Itämeren alueelle eritasoisia turvallisuusuhkia. Mielestäni nykytilanteessa, jossa koko Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut, tulisi päätös demilitarisoinnista purkaa ja vahvistaa näin Suomen ja Itämeren alueen turvallisuutta.

Kysymysteema: Julkinen talous

13. Kun valtion menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja vähentämällä kuin veroja korottamalla.

Jokseenkin samaa mieltä. 

On selvää, että toimia valtion talouden tasapainottamiseksi tarvitaan. En lähtisi kuitenkaan kiristämään tuloverotusta vaan hakemaan muita keinoja tasapainottaa valtiontaloutta ja näin turvata julkisten palveluiden riittävyyttä sekä laatua. Veroasteemme on jo OECD-maiden viidenneksi korkein. Työn verotusta ei tule kiristää, vaan on varmistettava, että Suomessa työn tekeminen, siinä eteneminen ja henkilökohtaisen tulotason nostaminen on kannattavaa, jotta kannustimet paremmin, tehokkaammin, tuottavammin sekä innovatiivisemmin tekemiseen säilyy. Verotuksen perusteena laaja veropohja ja matalat verokannat ovat yhä viisain perusperiaate. Samalla verotuksella on tutkitusti ohjaava vaikutus: haittaveroja on syytä jatkossakin tarkastella ja korottaa siellä missä perustelua. Menojen vähentämisen tulee tapahtua kestävästi niin, ettei se ole pois haavoittuvimmissa asemissa olevilta kuten lapsilta – eikä kasvun eväitä tule leikata vaan arvioida tarkkaan mahdollisten leikkausten vaikutukset.

14. Valtion on mieluummin otettava lisää velkaa kuin vähennettävä palveluita.

Jokseenkin eri mieltä.

Meillä ei ole enää varaa ottaa yhtään velkaa valtion käyttömenojen kattamiseksi. Valtiontalous on saatava kestävällä tavalla tasapainoon, jotta kykenemme pitämään jatkossakin huolta kaikkein haavoittuvimmissa asemissa olevista ja turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.

15. Pääomatulojen verotusta on kiristettävä.

Jokseenkin samaa mieltä.

Eurooppalaisittain tarkasteltuna Suomessa voimassa olevat pääomaverokannat 30% ja 34% ovat keskimääräistä hieman kireämmät. Silti palkasta maksettavan ansiotuloveron kireys on kasvun ja hyvinvoinnin sekä toimeentulon kannalta olennaisempi kysymys – erityisesti vähäisenkin palkkasumman kasvun myötä nouseva marginaalivero. Mikäli palkkatulojen verotukseen tulisi seuraavalla vaalikaudella mahdollisuus keventämiseen, niin kokonaisuuden osana pääomatuloverotusta voidaan joutua korottamaan, mutta korotus ei voi olla niin suuri, että pääomat hakeutuvat esim. muihin EU-maihin. Pääomatuloverotuksessa yksinkertaistaminen olisi tarpeen.

16. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Jokseenkin samaa mieltä.

On purettava kannustimet olla ottamatta työtä vastaan. Ansiosidonnaista on tarkasteltava tilanteessa, jossa hyvinvointivaltion palvelut pitää turvata samalla kun valtion tulot eivät ole enää aikoihin kattaneet menoja ja väestön ikääntyessä työtä tekeviä on yhä vähemmän suhteessa hoivaa tarvitseviin. Tarvitsemme jokaisen panoksen ja siksi ansioturvan sitominen suhdanteisiin, euroistaminen tai porrastaminen ovat keinoja joita tulisi tarkastella. On kokoajan kuitenkin tiedostettava, että työttömyys on ongelma yhteiskunnalle mutta se on hyvin haastava ja raskas elämäntilanne työttömälle itselleenkin. Harva haluaisi olla työtön. Ansiosidoinnaisen tarkasteleminen on vain yksi keino. Työllisyyspalveluihin, oppisopimukseen, muuntokoulutuksiin, aloituspaikkoihin, kotoutumiseen on panostettava. On madallettava yritysten kynnystä palkata uusia työntekijöitä. On helpotettava työn perässä liikkumista.

17. Eläkeläisköyhyyttä pitää vähentää korottamalla takuueläkettä.

Jokseenkin samaa mieltä.

Eläkeläisköyhyys on todellinen ongelma ja eläkeläisten riittävä toimeentulo on varmistettava. Jos eläke on pieni, sitä on täydennettävä sosiaaliturvalla. Ikääntyneitä on aktiivisesti tuettava heille kuuluvien etuuksien hakemisessa.

18. Terapian tulee olla maksutonta alle 30-vuotiaille.

Jokseenkin samaa mieltä.

Lähtökohta tulisi olla varmistaa jokaiselle turvallinen lapsuus ja ehjä nuoruus, jolloin tarve terapialle vähenisi. Kaiken päätöksenteon keskiöön tulisi asettaa lasten oikeuksien turvaaminen – se olisi paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti järkevää. Moni nuori voi huonosti ja jokainen itsemurha, jokainen mielenterveysperustainen eläköiytyminen tai jokainen pahan olon kanssa kamppailuun menetetty vuosi on liikaa. Terapiatakuu tulee toteuttaa porrastetusti niin, että kyetään varmistamaan riittävä mielenterveysammattilaisten määrä. Psykoterapiakoulutuksesta tulee tehdä maksutonta.

Kysymysteema: Hyvinvointi­valtio

19. Liikuntaa on lisättävä peruskoulussa, vaikka muiden oppiaineiden kustannuksella.

Jokseenkin eri mieltä.

Lasten ja nuorten heikentynyt fyysinen kunto on iso ja vakava ongelma, jota ei tule ohittaa. Suomessa perusopetuksen tuntimäärä on pieni verrattuna muihin Pohjoismaihin tai OECD-maihin. Opetustuntimäärissä on siis lisäysvaraa mutta samaan aikaan on varmistettava, ettei päivistä tule pienille oppijoille kohtuuttoman pitkiä. Haaste on, että esim. perus luku- ja laskutaitojen – vuorovaikutus- ja tunnetaidoista puhumattakaan – lisäämiselle olisi liikunan lisäksi myös tarve. Siksi ajattelen, että liikuntaa voitaisiin lasten arkeen lisätä myös varmistamalla, että jokaisella lapsella todella on mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä. Myös vanhempien ja lasten yhdessä tehtävän liikunnan määrää tulisi onnistua lisäämään ja vanhempia opastamaan lasten arkiliikunnan tukemisessa pienestä pitäen.

20. Kannabiksen käyttö pitää laillistaa.

Täysin eri mieltä. 

Huumeiden käyttöä ei pidä sallia, eikä hyväksyä. Mutta huumeongelma – kuten alkoholismikin – tulee nähdä riippuvuussairautena, josta harva pääsee eroon ilman riittävän intensiivistä ja pitkää kuntoutusta ja tukea. Lisäksi huumeongelman taustalla on usein jo kasautunutta huono-osaisuutta ja muita ongelmia kuten mielenterveysongelmia, taloudellisia vaikeuksia, hyväksikäyttöä, väkivaltaa jne. Ei huumeongelmaisen käyttö lopu siitä rankaisemalla – mutta se kuluttaa turhaan meidän viranomaisresurssia kun vastaava panos tulisi enemmin olla sote-puolen matalan kynnyksen palveluissa sekä vaikuttavissa päihdekuntoutuksissa, jotta huumeongelmia ja esimerkiksi huumekuolemia kyettäisiin vähentämään. Kannabista EI pidä laillistaa mutta käytöstä ei huumeongelmaisia ole hyödyllistä rangaista.

21. Suomeen ei pidä avata huumeiden käyttöhuoneita.

Jokseenkin eri mieltä.

Ensisijaista on laittaa päihdepalvelut kuntoon. Suomessa kuolee huumeisiin suhteellisesti enemmän alle 25-vuotiaita kuin verrokkimaissa. On pakko löytää uusia keinoja vähentää huumeiden käyttöä – lisäksi huumeiden käyttö on saatava pois kaduilta, rappukäytävistä ja pihoilta; kukaan ei halua, että oma lapsi päiväkotimatkalla löytää maasta huumeruiskun. Huumeiden käyttöhuonekokeilua kannattaa mm. THL ja poliisihallituskin on asiasta väläytellyt. Käyttöhuoneita on useassa Euroopan maassa. Huumeiden käyttöhuoneiden kokeilu vaatisi kuitenkin muutoksia lainsäädäntöön ja oma kysymyksensä on myös se, miten estettäisiin esim. huumausaineiden kauppa ja levittäminen käyttöhuoneissa. Tärkeintä olisi saada käyttäjille kontakti sote-ammattilaisiin, jotta kynnys hakeutua vieroitukseen madaltuisi.

22. Korkeakouluissa on otettava käyttöön lukukausimaksut myös suomalaisille opiskelijoille.

Täysin eri mieltä.

Ei missään nimessä. Suomen tulee olla maa missä on laadukas, maksuton koulutusjärjestelmä aina varhaiskasvatuksesta monipuoliseen korkeakoulutarjontaan. Vain niin varmistamme, että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla todella mitä tahansa riippumatta siitä mihin perheeseen tai mille alueelle sattuu syntymään. Korkea osaaminen on Suomen vahvin kilpailuvaltti tilanteessa, jossa tarvitsemme lisää tuottavuutta, investointeja ja innovaatioita vauhdittaaksemme talouskasvua ja vastatessamme väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.

23. Suomen pitää vastaanottaa nykyistä vähemmän kiintiöpakolaisia pakolaisleireiltä.

Täysin eri mieltä.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimukseen ja hädänalaisten ihmisten auttamiseen eikä Suomen nykyinenkään pakolaiskiintiö ole kovin suuri. Mielestäni on selvää, että Suomen tulee auttaa hädässä olevia ihmisiä. Samaan aikaan on varmistettava, että kotoutumiseen turvataan riittävät resurssit mikä on kaikkien etu.

24. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.

Täysin samaa mieltä.

Työperäinen, työhön johtava maahanmuutto on välttämättömyys kun väestömme ikääntyy. Suomi joutuu yhä enemmän kilpailemaan työvoiman houkuttelemisesta maahan samaan aikaan kun aivovuoto koettelee kansantaloutta. Työlupaprosesseja on sujuvoitettava, perheenyhdistämisen tuloraja puolitettava, mahdollistettava työnhakuviisumi joka mahdollistaa työnhaun ja oleskelun, lisättävä lähtömaakoulutusta, poistettava saatavuusharkinta, annettava työnteko-oikeus kaikkien oleskelulupien yhteydessä ja oleskelulupa tutkinnon suorittamisesta tai työllistymisestä. On huolehdittava, että maahan muuttavilla on aidosti mahdollisuuksistaan rakentaa oma ja perheen elämä tänne. Muuttoliike ei saa näkyä kerrostuneina työmarkkinoina ja juuri työ on kotoutumisen kannalta tärkeässä roolissa.

25. Yrityksillä pitää olla vapaus palkata työntekijöitä EU:n ulkopuolelta ilman saatavuusharkintaa.

Jokseenkin samaa mieltä.

Suomi tarvitsee lisää tekijöitä – on kestämätön tilanne, että yritykset eivät voi kasvaa kun ei ole työvoimaa. Saatavuusharkintaa on purettu jo alueellisesti aloilta, joissa on työvoimapula mutta tämä ei riitä vaan mielestäni saatavuusharkina tulee poistaa, jotta työperäistä maahanmuuttoa saadaan vauhditettua.

26. Bensan ja dieselin verotusta on alennettava.

Jokseenkin eri mieltä.

Siihen ei ole varaa valtiontalouden eikä ilmastokriisin näkökulmasta. Tavoite tulee olla liikenteen sähköistäminen. Varaa kiristää verotusta ei kuitenkaan ole, sillä olemme jo tilanteessa, jossa Venäjän käynnistämän energiasodan myötä elämisen ja liikkumisen kustannukset ovat jo monelle suomalaiselle kohtuuttoman kalliita. Joukkoliikenteeseen tulee tietysti panostaa, mutta tällä hetkellä se on yhä monelle suomalaiselle saavuttamaton vaihtoehto liikkua esimerkiksi töihin tai viedä lapsia kouluun tai harrastuksiin.

27. Ruotsin kielen opiskelu on muutettava vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla.

Jokseenkin eri mieltä.

On tärkeää pitää huolta siitä, että palveluita on saatavilla sekä suomen että ruotsin kielellä – tämä vaatii paitsi riittävät aloituspaikkamäärät ja koulutusmäärät ruotsinkieliseen koulutukseen eri aloille niin myös vahvan pohjan peruskoulusta molempien kielten osaamiseen, jotta voimme turvata ruotsinkielisen henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ajassa, jossa kamppailemme työvoimapulan kanssa.

Kysymysteema: Turku

28. Turun ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden eli Tunnin junan rakentamispäätös on saatava mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

Täysin samaa mieltä.

Turun tunnin juna – hankkeen valmistelu on pitkällä. Hankkeen takana on seissyt paljon päättäjiä ja olen itsekin hanketta kannattanut. Uskon aidosti sen luovan pitkän aikavälin kasvun elementtejä. Helsinki-Turku nopea ratayhteys laajentaisi Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta ja helpottaisi myös työvoiman liikkuvuutta. Hankkeelle olisi saatavissa merkittävästi EU-rahaa.

29. Valtion pitää edistää saariston elinvoimaa tarjoamalla uusille asukkaille verohuojennuksia.

Jokseenkin eri mieltä.

Saariston elinvoimaa on tärkeää edistää mutta en näe verohuojennuksia tähän ratkaisuna, sillä ne tekisivät vain lisää reikiä veropohjaamme eikä niillä välttämättä silti olisi tavoiteltua vaikutusta. Mm. massiivisia ja monipuolisia toimia koko maan asuttamisen turvaamiseksi harjoittaneessa Norjassa ovat siellä asetetut tavoitteet jääneet saavuttamatta toimista huolimatta.

30. Kipsikäsittely tulee tehdä sille soveltuvilla pelloilla pakolliseksi Saaristomeren rehevöitymiskehityksen hillitsemiseksi.

Jokseenkin samaa mieltä.

Monista toimenpiteistä huolimatta valuu Saaristomereen edelleen enemmän ravinteita kuin meri pystyy niitä poistamaan. Niinpä rehevöityminen voimistuu ja pysyy yllä. Pahimmillaan tämä johtaa merenpohjan ja sen eliöstön kuolemaan. Saaristomeren ravinnekuormituksesta suurin osa on maatalousperäistä. Ravinnekuorman vähentäminen ei onnistu ilman, että maatalous on tässä mukana. Lähtökohtaisesti tulee edetä vapaaehtoisuuteen pohjaavin keinoin mutta jos se ei riitä on kyettävä harkitsemaan myös pakollisia toimia. Saaristomeren tervehdyttämiseksi on onneksi jo paljon yhteistä tahtoa. Saaristomeren pelastamiselle hyvän lähtökohdan antaa Marinin hallituksen perustama Saaristomeriohjelma, jonka tavoitteena on saada Saaristomeri pois Helcomin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä. Konkreettiset ja vaikuttavat toimet ratkaisevat. On välttämätöntä jatkaa Saaristomeriohjelman toimeenpanoa niin kauan, että tavoitteeseen päästään.